Huomenta.
Heräsin kramppeihin ja nyt vasta sain napattua buranaa. Pyykkiäkin on koneessa jo heti tähän aikaan. Toivottavasti ehtii pyöriä ennen töihin lähtöä loppuun. Illalla nimittäin nukahdin ennen kuin kone oli lopettanut ja kun märät pyykit seisovat koneessa pitkään niin ne alkavat haisemaan. Uusia lakanoita uuteen sänkyyn, niin ei olisi kiva jos ne heti haisisivat homeelle.

Lähetin sähköpostiakin jo ohjaajalle. (Ah, nyt alkoi burana caps vaikuttaa...) Olen siis ollut yllättävän ahkera heti aamusta. Työpaikalla oli yllättävän siistiä ja silti tekemistä riitti eilen. Tänään hieman vähemmän. Ajattelin silti käydä hyllyt läpi vaikka heti aamusta. Iltapäivällä on jo niin uupunut siihen hiljaisuuteen, ettei viitsisi tehdä mitään, ellei ole ns. pakko.

Tuolla kolmosen uutistenlukijalla on järkyttävät hiukset. Onkohan se peruukki... Ainakin on niin tunkkanen. Sille sopisi jokin trendikkäämpi hiustyyli huomattavasti paremmin ja nostaisi mediaseksikkyyspisteet taivaisiin.

Koiraa ulkoilluttaessa huomasin, että yöllä on saattanut olla pakkastakin. Säätiedotuksen mukaan Saariselällä on tullut lunta. Täällä kukki vielä apilat ja voikukkien lehdet rehotti vihreinä ja virkeinä illalla. Ei kuitenkaan ole niin pitkä matka Saariselälle, etteikö kannattaisi harkita nastoja alle... Laina-auto ja kusiluisukeli... Ei hyvä yhdistelmä. Onneksi ei vielä tänään kuitenkaan ole vielä liukasta. Torstaina onkin sitten jo varmaan toinen tarina.

Miksi ne tekee jotain oksettavia ruokia aina aamutelevisiossa? Nytki Ruokalassa on jotain hemmetin sieni-ohrasalaattia. Hyi yök yök. Molemmat raaka-aineet ovat saatanasta, vaikka kasvissyöjä olenkin. Toinen ainoa noiden tekemä muistamani ruoka on joku maksapihvi. Yööööööhhhhh. Koira tykkää kyllä ja sillekin annan maksan kuivattuna, ettei tartte haistella sitä kamalaa löyhkää.

Taikuri alko piippaan. Olis halunnu varmaan hukkaamansa pallon jostain, mutta hullukaan kuuntele koiran kinuamista. Arestiin siis. Ei se yksi tai kaksi piippausta haittaa, mutta kun se muuttuu oikeasti kinuamiseksi... Raastavaa käytöstä. Se on pentu ja se testailee. Ei tuota vaikeaa ikää enää kestä kuin ehkä vuosi, ehkä toista. Kolme vuotiaana luulisi menneen ohi kokonaan. Ainakin vanhuksella meni se kolme vuotiaana vasta ohi. Ainakaan tuo ei ole nyt merkkaillut sisätiloihin pitkään aikaan. Kotona kakkasi viime viikolla ripulissa sisälle, mutta kahden kiinnijäämisen jälkeen se muisti mennä ovelle pyytämään ulos. Ja sitten juostiinkin pihalle ulkovaatteet puoliksi päällä.

Tylsää jaarittelua.